Mmm, Long Weekend !

Dodiiin, kevyt voittajafiilis kun vihdoinkin sain tuon bannerin paikalleen! Eilen illalla kävin väsäilemään uutta, asenteella "kyllä mä tän nyt saan kunnialla tehtyä vaikka olisi viimeinen tekoni!" ja noh, kyllähän siihen se neljä tuntia meni, mutta opinpahan nyt muutamia tärkeitä pikkujuttuja, mitkä helpotti asioita aika paljon :D Miellän itteni nyt kyllä ihan ammattilaiseksi tossa hommassa, haha (näyttää vähän amatöörimäiseltä, myönnän, älkää tuomitko). Blogin ulkoasu koki myös pieniä muutoksia, tausta vaihtui astetta tummemmaksi ja nimikin lyheni vähän. Jotenkin toi "in the" osio tuntui musta turhalta, joten otin sen pois ja nyt mennään nimellä Diamond Sky. Simppelimpi ja lyhyempi. Osoite pysyi tietty samana :)

Täällä vietetään maanantaina Labor Day:ta, joten kaikilla on vapaapäivä. Pitkä vkl siis tälle aupparille tiedossa, jihuu! Tänään olisi illalla tervetuliaispippalot uudelle suomalaiselle aupparille Seattlessa ja tällä hetkellä ainakin suunnitelmissa suunnata illaksi/yöksi sinne.
Mulla ei nyt oikeastaan ole mitään ihmeempiä juttuja tänne, joten toivotan vaan hauskat viikonloput kaikille ja palataan varmaan alkuviikosta, moikka! :)

-Ida

Hey, How Ya Doin' ?

Huhheijaa, niin tää elokuukin on kohta lopuillaan, enää neljä päivää syyskuuhun! Odotan tosi innolla että pääsee taas käyttämään lämpimiä neuleita ja muita ihania syysvaatteita, täällä tätä kesää tosin saattaa jatkua vielä jonkin aikaa.. Täälläkin on kyllä alkanut jo puiden lehdet vaihtaa väriä, mutta ilmat ei ole kylmenneet, pöh.
Ehdin tässä taas tulla kirjoittelemaan kesken työpäivän, kun 3v on ulkona naapurin lasten kanssa ja 1v nukkuu :)  Eilen oli viiminen koulupäivä....toistaiseksi. Eka kurssi suoritettu ja nyt alkaa taas tää todella hauska kurssien metsästys. Host-iskä oli nyt löytänyt toisesta koulusta muutamia mun aikatauluihin sopivia kursseja, joita täytyypi tässä katsella joku päivä. Ja tää kyseinen koulu on siis paljon lähempänä kuin tuo NSCC, jossa nyt kävin pari kuukautta.
Mut anyway, hyvät on fiilikset tällä hetkellä tättärää ja vauva heräs just, eli täytyypi poistua koneelta, kuvat eiliseltä olkaa hyvä!

Strawberry frappuccino mukaan ja bussia odottelemaan!

! biisi !

-Ida

They Say It's What You Make It, I Say It's Up To Fate

Hellouuu, siirsin tämän päivän kuvia koneelle kamerasta ja huomasin että sinne oli unohtunut muutamia yksittäisiä kuvia viime viikolta, tässä tulee siis random kuvapläjäys!

Viime viikonloppuna matkalla lautalle ja Seattlessa kaverin dinner partyille :)

Oh, those Seattle nights... Viime viikonlopun dinner partyjen jälkeen matkalla jatkoille

 
Sitten nää on joltain kauppareissulta...

San Franista hankittu niittipaita <3

Marketti Starbasta chai lattea!

 
Teehetki puiston penkillä

Viime viikon leffailtaevästä.... :D

Toissapäivänä 3v:n kanssa kirjastossa :)

Ja sitten tän päivän aupparitapaamiseen matkalla! Nää on näitä meidän kotihuudien landemaisemia...

Aamu käyntiin latella!

Kivakun tossa kuvassa näkyy pieni musta piste ja luulin, että koneen näytössä oli jotain likaa ja koitin pyyhkiä sitä pois vaikka kuinka kauan ennekuin tajusin zoomata kuvaa ja huomata, että kappas se onkin kuvassa oleva lentsikka. Ei väsytä :D

Seattlessa!

Bussi alle ja Ballardin kaupunginosaan mars! Kuvia periltä :)

Tapaaminen sijoittui tällä kertaa siis tuonne Ballard Lockseille (mikskä noita kutsutaan suomeksi??), josta botskit pääsee kulkemaan  Puget Soundista Lake Unioniin.

Portit aukeaaa!

Oli aika jännä kun noi Lake Unionista tulevat veneet oli paljon korkeammalla ja sitten niitten piti odottaa että vesi laskee ja sitten portit aukesi!

Nähtiin myös paljon isoja lohia hyppimässä tuolla vedessä, oli aika hassun näköistä kun isot kalat pomppi menemään :) Tapaamisessa oli taas muutama uusi aupair (ranskalaisia kaikki, ylläri) ja yhden kanssa alkoi heti juttu luistaa paremmin kuin hyvin, ja lähdettiinkin sitten samaa matkaa downtowniin. Shoppailuksi meni taas, vaikka pitäisi pikkuhiljaa alkaa säästäämään rahaa marraskuussa koittavaan lomaan...

VS:llä oli tarjouksessa ! 15 ! dollaria tollainen paketti jossa samassa  vartalovoide, suihkugeeli ja vartalosuihke, joten en vaan voinut olla hankkimatta noita... :D Noiden lisäksi ale-rekistä löytyi aivan ihana ja pehmoinen pinkki neule :)

Hohhoh, pitkä päivä takana joten mä lähden tästä nukkumaan. Hauskaa maanantaita ! !



Ps. TÄMÄ  on hyvä biisi + yleensäkin Imagine Dragons on hyvä bändi, kandee kuunnella !

-Ida

It's Time To Begin, Isn't It?

Hei vaan! Tulin pikaisesti laittamaan muutamat kuvat joltain viime viikon koulureissulta. Piti kirjoittaa enemmänkin tänään, mutta täytyy kohta lähteä Seattleen aupparitapaamiseen niin ei oikein ehdi :(

Menossa lautalle...

Oli ihanaa kun koko päivä oli ollut aika synkkä ja vähän sateinen ja sain vetää päälleni lämpöisen neuleen ja bootsit! Tuli vähän kuuma kyllä, mutta hei who cares!

Aloitin taas kahvin juonnin vuoden tauon jälkeen :D En muistanutkaan miten hyvää se on. Saa tosin nähdä kauanko maistuu ennenkuin kyllästyn taas..

Bussipysäkkitunnelmia...odotin bussia yli puoli tuntia vaikka niitä pitäisi tulla joka 10 min!!!! Melkein myöhästyin koulusta sen takia, kauheaa :D 

Lautalla jo menossa takaisin saareen, vähän ryytynyt fiilis..

Eilen sain vihdoinkin pidettyä kunnon rentoilupäivän! Katsoin telsaa melkein koko päivän ja hääräilin kaikkea pientä ja turhaa. Törmäsin muuten tollaisiin hiuspesuaineisiin, oli pakko ostaa kun noi putilot näytti niin söpöiltä! Tuoksuu tosi ihanalle ja on kyllä hiuksetkin tykänneet ;)

No mut nyt pidemmittä löpinöittä, täytyy lähteä juoksemaan lautalle päin! Palataan taas, hauskaa sunnuntaita! :)

-Ida

Cause None Of Us Thought It Was Gonna End That Way

Tää postaus tulee nyt olemaan vähän synkänpuoleinen, mutta musta tuntuu, että mä haluan tästä aiheesta kirjoittaa tänne, koska se kosketti mua niin syvästi.

Luin yksi päivä uutisia ilta-lehden sivuilta ja törmäsin juttuun, jossa kerrottiin hain hyökänneen saksalaisen turistin kimppuun Havaijilla. Niinkuin yleensä, jatkoin selailua lukematta jutusta enempää kuin otsikon. Pari päivää myöhemmin toinen aupair oli linkittänyt facebookin uutisseinälle uutislinkin koskien haihyökkäystä ja kirjoittanut linkin yläpuolelle uhrin olevan aupair, joka oli juuri päättänyt vuotensa täällä Seattlessa ja lähtenyt Havaijille viettämään lomakuukauttaan. Uutisessa kerrottiin tytön olleen snorklaamassa, kun hai oli yhtäkkiä hyökännyt, ja purrut häneltä käden irti. Tytön oli pelastanut vedestä urhea liikunnanopettaja ja hänet oli kiidätetty sairaalaan. Tämä tapahtui 14. päivä keskiviikkona. Uutisesta täysin tyrmistyneenä jäin pohtimaan miten tuollaista voi tapahtua. Onneksi tyttö oli kuitenkin elossa ja sairaalahoidossa, joskin kriittisessä tilassa.

"You only live once; but if you live it right, once is enough."

     Viikko vaihtui ja uutinen oli muutamassa päivässä ehtinyt kiiriä laajalle aupair-piireissä. Tiistai-iltana koulussa juttelin kaverini kanssa, joka oli täällä saman järjestön kautta, kuin hyökkäyksen uhri (Cultural Care) ja hän näytti sähköpostia, jonka järjestö oli lähettänyt kaikille aupaireilleen. Siinä ilmoitettiin tytön perheen lentäneen Havaijille hänen tuekseen ja nyt täytyi vain toivoa, että hoito tehoaa. Käytiin tämän mun ystävän kanssa pitkä keskustelu aiheesta ja molemmat tietysti uskottiin, että tyttö selviäisi ja pääsisi myöhemmin palaamaan kotiin perheensä kanssa.
   Seuraavana iltana katselin töiden jälkeen telkkaria ja selailin samalla facebookkia. Pian etusivulle ilmestyi uusi postaus Cultural Caren sivustolta:

"We are deeply saddened at the news that a Cultural Care au pair traveling after completing her year was gravely injured in a shark attack in Hawaii. Despite the best efforts  of medical teams, 

Jana of Germany passed away from her injuries today, surrounded by her family"

Luin postauksen ja jäädyin siihen paikkaan. Mun täytyi lukea noi sanat moneen kertaan ennekuin ymmärsin, että kyseinen tyttö, Jana, oli kuollut viikon taistelun jälkeen. Samalla mussa heräsi surun ja vihan tunteita, toisaalta pää löi ihan tyhjää. En tuntenut Janaa, mutta silti reagoin hänen kuolemaansa todella vahvasti. Pian facebook alkoi täyttyä muiden aupairien osaanotoista ja surullisista viesteistä. Sillä hetkellä oli aika selvää, että vaikka suurin osa kommentoijista ei tuntenut Janaa, tunsi suurta surua taphtuneesta. Kaikki aupairit ovat periaatteessa yhtä isoa perhettä ja varsinkin tälläinen tapahtuma koskettaa koko yhteisöä.

 "And in the end, it's not the years in your life that count. It's the life in your years"

   
 On jotenkin kauhean vaikeaa kuvitella, että joku lähtee kotoaan vuodeksi asumaan tänne, elämään unelmaansa ja paria viikkoa ennen kotiin paluuta kuolee. Ei sitä kenelläkään varmaan käy mielessä kotimaastaan lähtiessä, että ei ehkä ikinä enää palaa kotiin. Sitä lähdetään elämään unelmaa ja koetaan hirveästi uutta, nähdään uutta, saadaan uusia ystäviä ja uusi amerikkalainen perhe ja sitten palataan kotiin oman perheen ja ystävien luokse kauheasti tarinoita kerrottavana ja onnellisena kuluneesta vuodesta.
Se mitä Janalle tapahtui oli ihan älyttömän huonoa tuuria...ei nuorelle, juuri 20 vuotta täyttäneelle unelmiaan tavoittelevalle tytölle pitäisi käydä noin.

Tälläinen kauhea tapahtuma, varsinkin tapahtuessa henkilölle joka eli samaa elämää kuin itse elän tällä hetkellä, saa tosiaan miettimään asioita, arvostamaan elämää. Jokainen uusi  päivä on lahja ja jokainen päivä pitäisi elää kuin se olisi viimeinen. Mulla olis tästä asiasta vielä kauheesti ajatuksia, mutta en oikein osaa laittaa niitä sanoiksi... Ja tällä ei nyt ole tarkoitus pelotella tulevia auppareita ja auppariksi haluavia, vaan kunnioittaa Janaa ja hänen muistoaan.

Jos joku haluaa lukea lisää, uutislinkki löytyy täältä.

-Ida