torstai 29. marraskuuta 2012

November Rain

Tänään oli niin kiireinen,väsynyt,sateinen ja päänsärkyinen päivä, että kuvasaldo jäi kovin vähäiseksi. Tasan kaksi kuvaa ja nekin on mun aamupalasta..todella kiinnostavaa siis! Molemmilla pojilla oli tänään vähän huono päivä, 3v halusi että kaikki tehdään hänen tavallaan tai muuten oli seurauksena itkupotkuraivari..noh niitä sainkin katsella muutamaan otteeseen. Vauva oli sitten muuten vaan kärttyisä melkein koko päivän.
Tähän mennessä tosin ollut pääasiassa hyviä päiviä niin kai näitä vähän huonompiakin saa silloin tällöin olla.

Aamulla lähdettiin siis taas lasten leikkisalille. Ehdittiin olla siellä noin tunti ennenkuin vauva alkoi kiukuttelemaan. Ei auttanut vaipanvaihto eikä mikään muukaan. Huomasi kyllä, että toinen oli ihan väsynyt, mutta eipä tietenkään suostunut käymään nukkumaan. Ainut vaihtoehto oli siis lähteä kotia päin. Noh, laittelin siinä sitten huutavan pikkuisen valmiiksi vaunuihin ja lähdin metsästämään isoveikkaa salista. Ei ilostunut kovasti kotiin lähdöstä ja siitä alkoi hänenkin kiukuttelu. Kaksi huutavaa lasta julkisella paikalla ei ole mikään ihannetilanne, mutta eipä sille siinä vaiheessa mitään mahtanut :D Vauva tietysti nukahti jo ennenkun päästiin ulos asti, oli aika arvattavissa haha.
Kotimatkalla 3v alkoi luettelemaan paikkoja, joihin hän haluaa heti mennä; kirjakauppa, kahvila jossa lasten leikkialue, leikkipuisto yms yms. Koitin siinä sitten selittää että nyt mennään kotiin syömään lounasta ja nukkumaan päikkäreitä. Samantien kun päästiin kotiovelle alkoi aivan jäätävä huuto. "En haluu kotiin, en haluu, en haluu, EN HALUU!!!". Sitä jatkui melkein puoli tuntia, kunnes naperolle taisi tulla nälkä ja suostui sitten syömään ruokaa. Arvatkaa vaan millainen kohtaus päikkäreille menostakin syntyi..
Hurjan taistelun jälkeen selvisin kuitenkin voittajana. Molemmat lapset nukkumassa ja ihana hiljaisuus.
Olin itsekin siinä vaiheessa ihan poikki ja nukuin myös reilun tunnin päikkärit, varsin jees!

Päikkäreitten jälkeen loppupäivän meno olikin jo suht rauhallista. Onneksi.
Illalliselle lähdettiin paikalliseen thai-ravintolaan ja oli kyllä varsin hyvää ruokaa! Hyvä ruoka, parempi mieli.

Kyllä näitä huonojakin päiviä siis tulee aina silloin tällöin eteen, mutta onneksi hyviä päiviä kuitenkin valtaosa :)

Aamu kuitenkin alkoi suht hauskoissa merkeissä. Katseltiin host-isän kanssa uutisia ja säätä samalla kun oltiin aamupalalla. Musta oli jotenkin hauskaa kun säätiedotteen aikana ruudun ala-laidassa oli suositus siitä mitä kannattaa laittaa päälle, jos lähtee ulos: Jacket with a hood. Hieno juttu, eihän kukaan tuota varmaan olisi itse tajunnut...Uutistenkin taustalla soi Guns N' Rosesin November rain kappale, aika hyvin valittu biisi :D
Ja nyt jottei koko postaus olisi vain tylsää tekstiä ilman kuvia, tässä se kuuluisa aamupala!

Muroja mansikoilla, appelsiinimehua ja lukemisena tänään toinen Seattlen opas, wuhuu,


Huomenna uusi päivä, toivottavasti parempi sellainen ja hieman enemmän kuvia kuin tänään :)
Heippatihei!



-Ida


4 kommenttia:

  1. Löysin sun blogin vähän aikaa sitten ja rakastuin, sulla on kauniita kuvia ja pakko mainita myös, että Seattle on yksi kaupungeista joihin itsekin haluaisin au pairiksi lukion jälkeen.

    Mulla on pari kysymystäkin... miten paljon sulla oli lastenhoitotunteja kasassa, kun lähdit Amerikkaan? Entä minkä järjestön kautta lähdit?

    Keep up the good work, tykkäilen kympillä kaikesta mitä tänne kirjoittelet.

    T. Au pair -vuodesta haaveilija :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kovasti! :)
      No ihan "virallisia" lastenhoitotunteja oli aika paljon, työskentelin nimittäin päiväkotiharjoittelijana 10 kuukautta ennen lähtöäni. Ja sitten muut lapsenvahtina olemiset sukulaisten lapsille yms. Tuntejahan ei niin paljon tietysti tarvitse olla :D
      Lähdin EurAuPairin kautta ja voin lämpimästi suositella kyseistä järjestöä :)

      Poista
  2. Ahaa, no sullehan niitä kertyi sitten ihan kiitettävästi :D Varmaan kaikissa au pair -ohjelmissa vaaditaan 200 tuntia mutta mietin että haluavatko perheet silti au paireja, joilla on enemmän kokemusta kuin vain se 200 tuntia...kyllä minä ehkä ainakin haluaisin.

    Mikä sai sut valitsemaan just EurAuPairin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu :D Hmm no mun host-äiti ainakin sanoi, että mun hakemuksessa heidän silmään pisti juuri se että lastenhoitokokemusta oli paljon. Ja tietty koska mulla oli myös ihan vauvoista kokemusta niin oli plussaa koska tää toinen hoitolapsihan on vasta 4 kuukautta.
      Luulen kyllä että suurimmalla osalla auppareista ei ole paljoa enempää kuin se 200 tuntia, joten kyllä silläkin pärjää :)
      EurAuPairin valitsin ihan siitä syystä että se oli paljon halvempi kuin esim Cultural Care. Ja mulla oli hyvä fiilis järjestöstä alusta alkaen. Uskon itse että se oli jotain kohtalon johdatusta.. :D

      Poista