Sitten koitan miettiä, että mistä nämä ajatukset oikein tulee. Kai mä olen aina ollut vähän sellainen, että kyllästyn kaikkeen aika nopeasti. Paha tapa vissiinkin, en voi sille mitään. Mietin, olisiko kyseessä jonkin tasoinen koti-ikävä, koska olen miettinyt tulevani ekalla lomalla tässä kevään aikana käymään Suomessa. Mutta miksi ihmeessä tulisin kotiin, kun kerran olen täällä viettämässä elämäni parasta vuotta ja suurta seikkailua? Ihmettelen, että miksi vierailu Suomeen houkuttaa enemmän, kun vaikka viikon Kalifornian loma? Voin viettää vaikka loppuelämäni Suomessa, mutta nyt kun olen täällä hyvin lyhyen ajan niin miksi haluaisin tuhlata siitä yhtään palaamalla kotiin, kun voin nähdä ja kokea täällä niin paljon. En kuitenkaan tunne kärsiväni koti-ikävästä. Ehkä vähän jossain syvällä alitajunnassa, mutta ei sen pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Ärsyttää, koska mun mieli vaihtelee koko ajan enkä tunne pystyväni itse tekemään asialle mitään :D Mun pää vissiin viettelee jotain ihan omaa elämää..
Selailin toissailtana kaikkia vanhoja kavereiden kanssa otettuja kuvia, bile-iltoja ja random hengailuja ja tuli kauhea ikävä kaikkea sitä. Silloin mietin että joo kyllä se on päästävä lomalla kavereita ja perhettä katsomaan ja pitämään hauskaa! Ja sitten seuraava ajatus taas, että kamoon kyllä sä nyt marraskuuhun maltat sitä kavereiden näkemistä odottaa. Sitten ehtii kyllä pitää hauskaa niin paljon kun sielu sietää. Nyt olen täällä ja teen juttuja mitkä on vain täällä mahdollisia, etten kadu sitten myöhemmin kun olen palannut kotiin.
Sitten päätän että nojoo, ei sinne kotsaan nyt ole mitään järkeä tulla käymään. MEIKÄHÄN ON JENKKILÄSSÄ, HEI HALOO! Pitäydyin päätöksessäni sen tasan päivän ja enköhän kohta ole taas selailemassa lentoja Suomeen.. mikä ihme mua vaivaa???? :D Nyt taas tätä kirjoittaessa olen kehittelemässä itselleni jotain superhyper makeeta rantalomaa jossain Meksikossa tai vaikka Bahamalla! Ei pienintäkään hinkua tutkailla Suomen lentoja. Saa nähdä mitkä fiilikset huomenna. Pitäisi vissiin alkaa harrastamaan jotain meditointia, että saisi vähän pääkoppaa järjestykseen.
Ehkä tää kaikki pitää taas iskeä siihen "ajattelen liikaa" kategoriaan.
-Ida